Sahan historiaa

Liiketoiminta on alkanut vuonna 1862, jolloin mylly aloitti toimintansa Lavian Susikoskella. Kaksikymmentä vuotta myöhemmin rakennettiin saha myllyn läheisyyteen kosken alajuoksulle.

 

Vuonna 1903 sahan yhteyteen hankittiin höyläkone. Sekä myllyssä että sahassa koneiden käyttövoima saatiin ohitse virtaavasta Susikoskesta.

 

Vuonna 1937 Fanni ja Lauri Kamppi ostivat yrityksen Olga ja Frans Koskelta. Toiminta jatkui aluksi vanhoissa puitteissa pelkästään vesivoimalla. Uusien yrittäjien ensimmäinen suuri investointi oli sähkömuuntajan rakentaminen vuonna 1942, joka mahdollisti sähkövoiman käytön yrityksessä. Sähkön tulon myötä etenkin myllyn toiminta oli varsin vilkasta useita vuosia.

 

Vuonna 1946 valmistui erillinen höyläämö, joka oli ensimmäinen pelkästään sähköllä toimiva yksikkö. Sähkön saamisen jälkeen mainittavin tapahtuma yrityksen vaiheissa oli vanhan sahan purkaminen 1952, jonka tilalle rakennettiin uusi saha. Vuonna 1957 myllyn toiminta lopetettiin kannattamattomana, minkä vuoksi vesivoiman käyttö yrityksessä loppui kokonaan.

 

Sahaustoiminnan lisääntyessä pulmaksi muodostui liiallinen pintojen ja rimojen kerääntyminen sahan varastoon. Tästä syystä vuonna 1959 sahalle hankittiin hakkuri. Haketta vietiin Pihlavaan kuitulevytehtaan raaka-aineeksi.

 

Merkittävä rakennusvuosi oli 1962, jolloin saharakennusta laajennettiin ja hankittiin muun muassa toinen kehäsaha, joka mahdollisti tuotannon lisäämisen.

 

Yrityksen omistussuhteissa tapahtui muutos vuonna 1965, jolloin Pentti Kamppi osti vanhemmiltaan kolmanneksen yrityksestä. Perustetun avoimen yhtiön nimeksi tuli Kampin Saha, Lauri Kamppi & Co.

 

Vuonna 1965 purettiin kolme vanhaa rakennusta ja tilalle tehtiin 350 m² konehalli. Tämä ei tosin ollut tuotannollinen rakennus, mutta kasvaneen konekannan vuoksi perin tarpeellinen. Puun käytön lisäännyttyä sisustusmateriaalina höyläämön kapasiteetti kävi 70-luvulle tultaessa täysin riittämättömäksi. Lisämaiden osto mahdollisti uuden höyläämön ja varastokatoksen rakentamisen vuonna 1971. Tällöin uusittiin myös höyläämön konekanta kokonaisuudessaan. Uuden höyläämön valmistuttua sahan yhteyteen luovuttiin Kankaanpäässä höyläämöä varten varattuna olleesta maa-alueesta. Vuonna 1973 rakennettiin sahatavarakuivaamo, joka mahdollisti uuden höylän kanssa entistä laadukkaamman höylätavaran valmistamisen.  Kymmenisen vuotta kestänyt melko voimakas rakentaminen oli 70-luvun loppupuolella ja 80-luvun alkupuolella vähäisempää. Silloin keskityttiin lähinnä liikkuvan kaluston uusimiseen.

 

Vuonna 1982 Pentti Kamppi osti vanhempiensa yritysosuudet. 80-luvun loppupuolella toteutettiin pitkään suunniteltu kuorimon rakentaminen. Samassa yhteydessä uusittiin tukkien sahaansyöttölaitteistot täysin automaattisiksi. Tukkilajittelijan yhteyteen hankittiin myös tukkien tyvisievistäjä.

 

Kuivaamoa varten rakennettiin lämmityskeskus vuonna 2001. Kuivaamon kamareita lämmitetään sahanpurulla, jota kertyy sahauksesta yli oman tarpeen.

 

Viimeisin investointi sahan laitteisiin on automaattisärmän asentaminen vuonna 2004.